Verohallinto päivitti keväällä 2024 ohjettaan ”Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotus”. Päivitys tehtiin, vaikka asiaan liittyvässä lainsäädännössä (henkilöstörahastolaki 934/2010 ja tuloverolaki 1535/1992) ei ole tapahtunut asiaan vaikuttavia muutoksia. Myöskään sellaista uutta oikeuskäytäntöä ei ole tullut, mikä olisi ollut selitys ohjeen muuttamiselle. Ohjetta henkilöstörahastoista saatavista tuloista ollaan mahdollisesti pian muokkaamassa. Henkilöstörahaston verotuksen suhteen eletään siis turbulentteja aikoja.
Alla on yhteenveto siitä, mikä muuttui ja henkilöstörahaston termistöä. Kannattaa myös seurata aihetta tulevien muutoksien saralta.
Mitä tarkoittaa henkilöstörahasto?
Henkilöstörahastot ovat rahastoja, joihin työntekijät voivat siirtää tulos- tai voittopalkkioitaan. Henkilöstörahastointiin liittyvät edut ovat yksinkertaistaen seuraavat:
- palkkiota ei veroteta maksuhetkellä
- palkkiosta ei makseta sivukuluja ja
- rahastosta nostettaessa vain 80 % nostetusta summasta on veronalaista ansiotuloa, ja muilta osin tulo on verovapaa.
Milloin henkilöstörahastosta voi nostaa palkkion?
Henkilöstörahastoon maksetut palkkiot eivät ole työntekijän käytettävissä heti. Rahastoon maksetuista palkkioista 15 % siirtyy vuosittain nostettavaksi ja noston voi tehdä kerran vuodessa. Tuloverolain 65.2 §:n turvin työntekijä voi myös siirtää rahasto-osuutensa uuden työnantajan henkilöstörahastoon ilman veroseuraamuksia.
Uusi ohje henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta
Verohallinnon uudessa ohjeessa todetaan, että mikäli palkansaajalla on mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa siihen, mitä eriä henkilöstörahastoon siirretään tai miten henkilöstörahastoon siirrettävä summa tai sen suuruus määräytyy, palkansaajan katsotaan määräävän tulosta siten, että hän saa jo siirtohetkellä tulon hallintaansa. Tällöin henkilöstörahastoon siirrettävä summa verotetaan kokonaisuudessaan jo siirtohetkellä työntekijän palkkana. Verotushetkenä pidetään tuloverolain 110 §:n perusteella sitä hetkeä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon ja kyse on tällöin ennakkoperintälain (1118/1996 ) 13 §:ssä tarkoitetusta palkasta, joka ei ole osaksikaan verovapaa.
Verohallinnon ohjeen luvussa 4.1 on esimerkkejä siitä, minkälainen vaikuttaminen henkilöstörahastoon siirrettävään summaan aiheuttaa verotuksen jo siirtohetkellä. Viimeisin Verohallinnolta tullut päivitys ohjeeseen olikin esimerkkien määrän lisääminen, sillä aiemmin ohje sai kritiikkiä sen epäselvyydestä liittyen työntekijän vaikuttamistapoihin.
Mitä tulee ottaa huomioon palkanlaskennassa?
Jos yrityksessäsi on henkilöstörahasto, pitää palkanlaskennassa olla selvillä rahastoon liittyvät toimintatavat. Näin ollen palkanlaskennassa tiedetään maksuhetkellä, miltä osin summa mahdollisesti on veronalaista tuloa.
Jos palkansaajalla on esimerkiksi mahdollisuus nostaa osa henkilöstörahastoon maksettavasta tulospalkkiosta käteisnostona, on käteisnostona nostettava määrä kokonaisuudessaan palkansaajan veronalaista palkkatuloa. Tällöin siitä on maksettava myös kaikki lakisääteiset työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut.
Harkitsetko henkilöstörahaston perustamista?
Jos harkitset henkilöstörahaston perustamista, kannattaa konsultoida aiheen asiantuntijoita. Henkilöstörahaston toimintatavoista kannattaa heti luoda selkeä ohje ja jakaa se sitä tarvitseville tahoille. Näin voit henkilöstörahaston toiminnan alusta alkaen varmistaa, että veroseuraamukset ovat sellaisia, kuin olet alun perin ajatellut.
Lakiasiantuntijamme voivat auttaa sinua henkilöstörahastoon liittyvissä kysymyksissä ja varmistaa, että kaikki hoidetaan oikein. Ota yhteyttä ja käydään tarpeesi yhdessä läpi.
