Kassavirran hallinta – talousjohtamisen ykkösprioriteetti?
Kannattavakin yritys voi kohdata kassakriisin, mutta kassavirtalaskelma on hyvä työkalu kriisin välttämisessä. Kassavirralla tarkoitetaan yrityksen pankkitilille tai käteisvaroihin tulevaa ja sieltä lähtevää rahaliikennettä. Toisin sanoen kassavirta kertoo, kuinka paljon rahaa yrityksellä on tarkasteltavalla hetkellä käytössä erilaisiin menoihin.
Kassavirta ei kerro kuitenkaan suoraan yrityksen kannattavuudesta. Yrityshistoria tuntee paljon tapauksia, joissa kannattava yritys on joutunut ns. kassakriisiin. Monesti kriisistä on selvitty, mutta aina tarinoilla ei ole ollut onnellista loppua.
Rahoituslaskelma kertoo yrityksen todellisen kassavirran. Lue lisää blogista Osaatko lukea rahoituslaskelmaa?
Kassavirta voidaan jakaa kolmeen luokkaan:
- operatiivinen kassavirta
- investointien kassavirta
- rahoituksen kassavirta.
Merkittävin noista on operatiivinen kassavirta, koska se kertoo varsinaisen liiketoiminnan menojen ja tulojen suhteen. Kassavajeen näkökulmasta kuitenkin kokonaisuus on ratkaiseva.
Tyypillinen syy kassan haasteisiin on tulojen kotiutumisen viive verrattuna menojen maksuajankohtaan. Taustalla voi olla esimerkiksi merkittävien asiakkaiden vaatimat pitkät maksuajat ja toisaalta toimittajien lyhyet maksuajat – toisinaan ennakkomaksutkin. Pääomavaltaisilla toimialoilla myös lainojen lyhennykset ja rahoituskulut voivat tuoda lisäpainetta kassanhallintaan. Myös monet muut yrityksen kulut rullaavat etupainotteisesti suhteessa tuloihin ja haastava yhtälö on valmis.
Kassavirran ennustaminen haltuun
Myynnin ja kannattavuuden seuranta on yrityksissä yleistä. Tämä perustuu kirjanpidon suoriteperusteisiin lukuihin. Näkökulma tulisi kääntää kassaperusteiseksi, jotta rahavirtoja voidaan seurata. Liian usein kassaa seurataan vain pankkitilin saldon kautta keskittyen nykyhetkeen.
Kassaennuste tuo yrityksille esimerkiksi seuraavia hyötyjä:
- ennakoiva reagointi kassavajeeseen
- rahoituskulujen pieneneminen
- kassa-alennusten hyödyntäminen
- kassakriisin välttäminen
- tuloksen paraneminen
Mitä aiemmin yritys pystyy ennakoimaan kassavajeen, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on jatkaa toimintaansa normaalisti ilman kalliita erikoisjärjestelyjä. Tässä yhteydessä on hyvä huomata myös reagointi toiseen suuntaan. Yrityksen ei kannata pitää kassassa liikaakaan rahaa vaan laittaa ylijäämä tuottamaan. Onkin hyvin tärkeää selvittää, mikä on yrityksen optimikassa.
Jos kassanhallinta ei ole yrityksessä kunnossa, kannattaa se laittaa kuntoon mahdollisimman pian.
Mietityttääkö yrityksesi maksuvalmius?
Kassavirtalaskelman käytännön toteutusta ratkaistaessa kannattaa huomioida muun muassa seuraavat seikat:
- mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat; onko tulossa merkittäviä investointeja/projekteja tai muita poikkeavia rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä, kasvunäkymät (uudet toimipaikat, tuotteet, markkinat jne.)
- päivätiliotteiden hyödyntäminen ennusteissa
- saadaanko käteiskassan seuranta ajantasaiseksi päivätasolla
- hyödyntääkö/onko mahdollista hyödyntää toiminnassa toiminnanohjaus- tai taloushallinnon järjestelmän osto- ja myyntitilaustoimintoja
- miten ennakoidaan palkat, verot, lainanlyhennykset, osinkojen maksu ja muut reskontrien ulkopuoliset kassamenot
- onko myyntilaskujen osalta Factoring-rahoitus käytössä ja kuinka sitä seurataan/on mahdollista seurata
- miten rahoituskulujen tiedot saadaan helposti ennusteeseen.
Kassavirtaa voi ennustaa hyvinkin erilaisille aikaväleille
Miten pitkä kassavirtasuunnitelma tai ennuste yrityksellä pitäisi olla riippuu aikatavalla yrityksen koosta ja yritystoiminnan luonteesta. Suositeltavaa on, että kassavirtaennusteen tekee samalla kuin budjetin päivittää ennustetta sitten vuoden mittaan.
Esimerkiksi isommat investoinnit ja yleensäkin voimakkaampi kasvu vaatii pidemmän ennustevälin. Yleisimmin käytetään viikkotason ennusteita, mutta tämäkin riippuu yrityksen tilanteesta. Tosiasia on se, että kassavirtaennusteen tarkkuus laskee viikko viikolta merkittävästi.
Lisäksi eri yrityksillä voi olla erilaisia kassavirtaennusteita. Esimerkiksi:
- päiväkohtaiset kassavirtaennusteet aina seuraavalle kolmelle viikolle
- viikkokohtaiset ennusteet seuraavalle kolmelle kuukaudelle
- kuukausikohtaiset ennusteet tilikauden loppuun
- tai rullaavasti esimerkiksi 12 kuukautta.
Hyvä nyrkkisääntö on, että on vähintään 13 viikon eli kolmen kuukauden kassavirtaennuste tiedossa.
Asiasta puhutaan pk-yrityksiin liittyen myös blogissamme Kassavirta on kuningas
Keinoja selvitä kassakriisistä
Jos haasteita kassan kanssa on, alle on listattu tyypillisiä korjaavia toimenpiteitä:
- laskutusrytmin muutos ja tarkka luottopolitiikka
- ennakkolaskutus/valmiusasteen mukainen osalaskutus
- kassa-alennusten hyödyntäminen ostolaskuissa
- ostolaskujen maksujärjestelyt/maksusuunnitelmat
- verojen maksujärjestelyt
- varaston kiertonopeuden lyhentäminen
- epäkurantin vaihto-omaisuuden myynti
- laitehankintojen teko vuokra-/osamaksusopimuksilla
- laskulaina/factoring
- pankkitilin limiitti
- julkinen rahoitus investointeihin (Business Finland, ELY-keskus jne.)
- pankista kassalaina
- sidosryhmiltä laina
- svop-sijoitus
- ja aina tärkeänä seikkana kannattavuuden seuranta mahdollisimman tarkalla tasolla
Mikäli haluat neuvoja kassanhallintaan, asiantuntijamme auttavat sinua. Kassavirtalaskelmiin keskittyvällä palvelullamme saat asiantuntijan avuksesi yrityksesi kassavirran optimointiin.