Aloitin heti intin jälkeen kirjanpidon avustajana Azetsilla kesäkuussa 2012. Silloisen yksikköni vetäjät olivat sitä mieltä, että tämä nuori kaveri saattaa oppia uusia temppuja. Ja kyllähän niitä temppuja tulikin opittua suhteellisen nopeasti, joten tieni työelämässä eteni kirjanpitäjän rooliin. Taloushallinnon työtehtävät olivat tuona aikana vielä vailla sellaista disruptiota, jota tänä päivänä koemme näissä tehtävissä.
Tehtävät olivat valtaosin manuaalisia ja automaatioasteen kohottaminen seuraavalle tasolle lepäsi silloin vielä alkutaipaleella olevan IT-yksikön harteilla. Itse olin käytännössä kohdannut seinän oman työurani osalta, rutiinihommat eivät tuntuneet mieleisiltä ja seuraavan askeleen ottaminen olisi vaatinut aivan liian suuren askeleen suuntaan, joka ei välttämättä olisi tuntunut omalta. Sattumalta samoihin aikoihin, vuoden 2015 loppupuolella, tuo aikaisemmin mainittu IT-yksikkö oli organisoitumassa uudelleen. Heillä oli ns. ovi auki ja näin tässä mahdollisuuden viedä omaa osaamista sellaiselle alueelle, jonne itsellä löytyy mielenkiintoa, tavoitteita sekä intohimoa.
Taloushallinnosta teknologiayksikköön
Sopimukseen päästiin, joten pakkasin pahvilaatikkoon kahvimukin ja roudasin kamat kerrosta alemmas täysin uuteen maailmaan. Siirryin käytännössä loppukäyttäjästä konsultiksi tiimiin, joka kehittää sekä konsultoi pääsääntöisesti Microsoftin toiminnanohjausjärjestelmiä. Meitä oli aluksi tiimissä vain muutama, mutta tiimiläisten määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut.
Tämä yksikkö, nykyisin Azets Technology Finland (ATF), on mielestäni äärimmäisen itseohjautuva organisaatioyksikkö, joka luottaa työntekijöihinsä. Tällainen malli tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää itseään niiltä osin, kun työntekijä itse haluaa, tietyin reunaehdoin tietysti. Myös joustavuus kuuluu isona osana tähän malliin, mikä onkin tällä hetkellä äärimmäisessä testissä lähdettyäni edistämään omaa osaamistani Tampereen yliopistoon töiden ohella.
Konsultti, koodari, opiskelija, projektipäällikkö vai kirjanpitäjä?
Järjestelmät, joiden parissa teen konsultointia ja kehitystä ovat usein myös samoja, joita itse käytin työskennellessäni kirjanpitäjänä. Koska ERP-järjestelmät ovat yleensä taloushallinnon ”hermokeskuksia”, liittyy niihin usein lähestulkoon kaikki asiakkaan järjestelmät. Tästä johtuen ohjelmistotuntemukseni on levinnyt useisiin asiakkaidemme käyttämiin järjestelmiin.
ATF-yksikössä olen päässyt työskentelemään sekä erilaisissa projekteissa että rooleissa, sellaisissa joista vielä noin pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan. Tyypillisiä projekteja ovat uusien asiakkuuksien järjestelmien yhteen sovittaminen Azetsin järjestelmiin tai asiakkaan liiketoiminnan kehityksen seurauksena esiin noussut tarve kehittää toiminnanohjausjärjestelmää sen mukana. Erityisen riemuissani olen projekteista, jotka lähtevät Azetsin kirjanpitäjien toiveista kehittää omia prosessejaan. Tällaisia projekteja tulee tänä päivänä yhä enemmän ja on selkeästi nähtävissä, että toimintaa halutaan kehittää ja viedä eteenpäin.
Omalle roolilleni ominaista on sen monimuotoisuus. Yhtenä päivänä saatetaan istua pikkutakki päällä ja geelit tukassa asiakkaan kanssa keskustelemassa heidän tarpeistaan, toisena koodataan niska kyyryssä toimistolla, kolmantena ”sammutetaan tulipaloja” tiketöintijärjestelmämme etulinjassa ja neljäntenä kehitetään substanssiosaamista joko kirjanpidon, järjestelmien tai jonkin teknologian osalta.
Vaikka en päivittäin kirjanpitoa enää tuotakaan, koen kehittyneeni kirjanpitäjänä erityisen paljon, kun kokonaiskuva on selkiytynyt teknisen näkökulman myötä. Tästä jos jostain on ollut huomattavasti hyötyä esimerkiksi uusien ratkaisujen toimivuuden todentamisessa. Mielestäni Azetsilla on ylipäätään hyvä pöhinä sekä huomattava etulyöntiasema samassa kentässä toimiviin yrityksiin nähden. Tästä syystä olen mielelläni Azetsin kyydissä seuraamassa alan ja markkinan kehitystä näköalapaikalta myös tulevaisuudessa.
