Perhevapaauudistus toi tullessaan joukon muutoksia mm. perhevapaiden nimiin, määriin sekä mm. vuosilomien kertymiseen. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat muuttuivat sukupuolineutraaleiksi eli nyt puhumme raskausvapaasta ja vanhempainvapaasta sekä näihin liittyvistä raskaus- ja vanhempainrahoista.
Uudistus huomioikin monimuotoiset perheet ja yrittäjät entistä paremmin, koska vapaita voi pitää myös osittaisina ja jaksoissa ja jakaa muiden huoltajien kesken, jopa useamman aikuisen.
Tämä lakimuutos tuli voimaan 1.8.2022.
Tässä blogissa avaamme seuraavia aiheita:
- Perhevapaiden soveltaminen
- Perhevapaiden alkaminen, pitäminen ja jakautuminen eri huoltajien kesken
- Palkanmaksu perhevapaiden ajalta
- Vuosilomien kertyminen perhevapaiden aikana
- Vuosilomien pitäminen ja maksaminen
- Kelan korvaukset työnantajalle
- Hoitovapaaseen ei muutoksia
- Uusi omaishoitovapaa
1. Perhevapaiden soveltaminen
Uusia säännöksiä sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika oli 4.9.2022 tai myöhemmin ja ensimmäinen raskausraha maksettiin aikaisintaan 1.8.2022. Näitä samoja säännöksiä sovelletaan myös adoptiovanhempiin, jos adoptiolapsi otettiin hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Jos työntekijän äitiys- tai isyysvapaa on alkanut ennen lain voimaantuloa (lapsi syntyi 29.7.2022 tai sitä ennen), sovelletaan vanhoja työssäolon veroisen ajan säännöksiä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan osalta. Meillä voi siis olla siirtymäajan (isyysvapaita saa pitää siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta) kahdenlaisia perhevapaita.
2. Perhevapaiden alkaminen, pitäminen ja jakautuminen eri huoltajien kesken
Emme kuitenkaan selviä pelkillä nimen muutoksilla, vaan vapaiden alkaminen, pitäminen ja jakautuminen eri huoltajien kesken muuttui. Selvitetään tässä vähän tarkemmin, mitä kaikkea muuttui.
Raskausvapaa
Raskausvapaan pituus on yhtäjaksoisesti 40 arkipäivää ja sen ajalta Kela maksaa raskausrahaa. Arkipäiviksi luetaan päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. Saadakseen raskausrahaa työntekijän tulee olla poissa töistä.
Vapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja sitä voidaan sopimalla myöhentää alkamaan viimeistään 14 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausvapaa alkaa viimeistään lapsen syntymästä, jos se ei ole jo alkanut sitä ennen. Jos esimerkiksi lapsi syntyy 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, vanhempainrahakausi pitenee 30 arkipäivää. Raskauspäivärahat on pidettävä yhdenjaksoisena eikä niitä voi siirtää myöhemmin pidettäväksi.
Raskausvapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Työntekijän tulee myös selvittää maksaako työnantaja palkkaa raskausvapaan ajalta, koska hän tarvitsee tätä tietoa raskausrahahakemukseensa.
Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa lapsen vanhemmalle tai huoltajalle enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Synnyttänyt vanhempi voi alkaa pitämään vanhempainvapaata raskausrahapäivien päättymisen jälkeen. Toinen vanhempi tai huoltaja voi aloittaa vanhempainvapaansa lapsen syntymästä alkaen.
Vanhempainrahaa maksetaan ajalta, jona vanhempi tai huoltaja hoitaa lasta. Vanhempainvapaapäiviä on yhden lapsen perusteella 320 arkipäivää, joka jaetaan tasan molempien vanhempien tai huoltajien kesken. Kumpikin vanhempi saa siis 160 vanhempainrahapäivää, jotka ovat arkipäiviä.
Vanhemmat voivat saada näitä vapaita enintään 18 arkipäivän ajan samaan aikaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että he ovat molemmat vanhempainvapaalla ja hoitavat lasta yhdessä. Se voi tarkoittaa myös sitä, että toinen on vielä raskausvapaalla ja toinen on vanhempainvapaalla tai toinen on vanhempainvapaalla ja toinen osittaisella vanhempainvapaalla.
Yksinhuoltaja ja vanhempainvapaa
Yksinhuoltaja saa pitää kaikki 320 arkipäivää vapaata.
Vanhempainvapaan luovuttaminen toiselle henkilölle
Aiemmasta poiketen vanhempi voi jatkossa luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää. Sitä voi luovuttaa:
- toiselle vanhemmalle
- omalle puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi
- toisen vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi
- lapsen muulle huoltajalle, joka on vanhemman ohella lapsen huoltaja.
Kaikkia päiviä ei tarvitse luovuttaa samalle henkilölle.
Yhden vanhemman perheissä voi luovuttaa enintään 126 päivää esimerkiksi puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi. Maksimimäärät voivat olla siis synnyttäjällä 263 (40+160+63) ja toisella henkilöllä 97 päivää.
Vanhempainvapaan pitäminen jaksoissa tai osittaisena
Vanhempainvapaata voi pitää nyt useammassa jaksossa aiemman yhden jakson sijaan sekä pitää myös osittaisena. Ne tulee kuitenkin pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2 vuotta.
Osittainen vanhempainvapaa
Vanhempainvapaata voidaan pitää kokoaikaisen vanhempainvapaan lisäksi tosiaan myös osittaisena, jos vanhempi sopii työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä. Osa-aikatyön työsopimuksen pituudella ei ole merkitystä osittaisessa vanhempainvapaassa, pääasia on, että päivittäinen työaika on enintään viisi (5) tuntia.
Osittaista vanhempainrahaa voidaan maksaa osittaisena molemmille vanhemmille samalta ajalta tai vain toiselle vanhemmalle. Yhden osittaisen vanhempainrahapäivän käyttäminen kuluttaa kiintiöstä puolikkaan vanhempainrahapäivän. Osittaista vanhempainvapaata ei saa sekoittaa osittaiseen hoitovapaaseen.
Tiivistelmän aiheesta, esim. miten vapaa muodostuu ja jakautuu, vuosiloman kertymisestä sekä perhevapaakorvauksista löydät blogista Perhevapaauudistus 2022 - mikä muuttuu?
3. Palkanmaksu perhevapaiden ajalta
Perhevapaiden ajalta työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määrittyy TES:n mukaan.
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä palkanlaskennan palveluihimme.
4. Vuosilomien kertyminen perhevapaiden aikana
Jatkossa työssäolopäivien veroisia työpäiviä tai työtunteja kertyy yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohti joko 160 arkipäivää tai 182 kalenteripäivää riippuen siitä, minkä lomankertymätavan piiriin henkilö kuuluu.
14 päivän säännön piirissä (kokoaikaiset työntekijät) oleville vuosilomaa kertyy seuraavasti:
Raskaus- ja vanhempainvapaalta 160 arkipäivää synnyttäjälle ja vanhempainvapaalta 160 arkipäivältä toiselle vanhemmalle, toisen vanhemman puolisolle tai muulle vakuutetulle, joka on lapsen huoltaja.
35 tunnin säännön piirissä (osa-aikaiset) oleville vuosilomaa kertyy seuraavasti:
Raskaus- ja vanhempainvapaalta 182 kalenteripäivältä synnyttäjälle ja vanhempainvapaalta 182 kalenteripäivältä toiselle vanhemmalle, toisen vanhemman puolisolle tai muulle vakuutetulle, joka on lapsen huoltaja.
Vapaaoikeuden piiriin kuuluvien henkilöiden lomakorvaus:
Jos henkilö kuuluu vapaaoikeuden piiriin eli hänelle ei kerry lomia, mutta hänellä on oikeus vapaaseen, hänen lomakorvaukseen lasketaan maksetun palkan lisäksi palkka myös erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaalta. Tästä yhteissummasta lasketaan lomakorvaus käyttämällä lomakorvauksen prosenttiosuuksia (yleensä 9 / 11,5 %, mutta TES voi olla eri prosenttiosuudet).
Esimerkki
Raskaus- ja vanhempainvapaasta: raskausvapaa alkaa 15.10.2022 ja jatkuu 14.6.2023 saakka. Lomanmääräytymisvuosi 1.4.22-31.3.23 sisältää työssäolon veroisia arkipäiviä 142 ajalla 15.10.22-31.3.23 eli vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaalta kertyy lokakuulta maaliskuulle.
Seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle 1.4.23-31.3.24 työssäolon veroisia päiviä jää 18 eli 160-142. Näin ollen viimeinen työssäolon veroinen päivä on lauantai 21.4.2023. Huhtikuussa on 14 työssäolon veroista työpäivää ja näin ollen huhtikuulta kertyy vielä vuosilomaa.
5. Vuosilomien pitäminen ja maksaminen
Työnantajan kannattaa muistaa, että vuosilomaa ei saa laittaa alkamaan 105 ensimmäisen vanhempain- ja raskauspäivärahan ajalle. Vuosiloma voi kuitenkin alkaa, kun tämä 105 päivää on kulunut.
Työntekijä ei saa raskaus- tai vanhempainrahaa vuosiloman ajalta. Eli työntekijän ei tarvitse hakea vanhempainrahaa loman ajalta ja työntekijän toivomuksesta loma voidaan antaa ko. vapaan aikana.
Vanhempainvapaajaksojen välissä muuttuneen työajan ja palkan vaikutus lomapalkan laskentaan
Loman ansaintasääntö voi muuttua kahden perhevapaan välissä, kun vanhempainvapaata voi pitää useammassa jaksossa 2 vuoden aikana. Tällöin osa-aikainen voi siirtyä kokoaikatyöhön kahden eri vapaajakson välissä tai kokoaikatyöntekijä siirtyy osa-aikatyöhön eri jaksojen välissä. Näissä tilanteissa, eli työajan ja palkan muuttuessa myös lomapalkan laskentasääntö muuttuu.
Lomapalkan laskentasääntö muuttuu työajan muuttuessa eli silloin kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti ja tuntipalkkaisen lomapalkan laskentasäännön ratkaisee loman ansaintasääntö maaliskuun viimeisenä päivänä.
Jos tätä mietitään työssäolon veroisten päivien kautta, tarkoittaa se sitä, että 160 arkipäivää voi muuttua 182 kalenteripäiväksi kesken kaiken. Näiden kanssa tulee siis olla tarkkana. Voi tulla tilanne, että työssäolon veroinen aika tulee huomioida muuntamalla arkipäiviä kalenteripäiviksi tai päinvastoin.
Esimerkki
Jos työntekijä siirtyy vanhempainvapaajaksojen välillä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön, sovelletaan vuosiloman ansainnassa kumpaakin ajanjaksoa (160 arkipäivää ja 182 kalenteripäivää). Silloin arkipäivät voidaan muuntaa kalenteripäiviksi tai päinvastoin laskemalla jäljellä olevat arkipäivät *7/6. Silloin esim. 50 arkipäivää kalenteripäivinä lasketaan seuraavasti: 50*7/6=58,33 eli 58 kalenteripäivää.
Osittainen vanhempainvapaa ei muuta vuosiloman ansaintasääntöä
On kuitenkin hyvä huomata, että osittaisessa vanhempainvapaassa 14 päivän loman ansaintasääntö ei muutu 35 tunnin säännöksi. Tehdyt työpäivät luetaan työpäiviksi vuosiloman ansainnassa ja työssäolon veroisen ajan 160 arkipäivän kiintiö ei kulu, jos päivittäinen työaika lyhenee 5 tuntiin. Jos vanhempi on töissä vuoropäivinä tai -viikkoina, kokonaiset vapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä ja työssäolon veroisen ajan 160 arkipäivän kiintiö kuluu.
Osittainen hoitovapaa voi muuttaa loman ansaintasääntöä
Vertailuna mainittakoon, että osittainen hoitovapaa puolestaan voi muuttaa loman ansaintasäännön 35 tunnin säännöksi ja vuosilomaa kertyy vain tehdyiltä työtunneilta ja työpäiviltä. Jos työaika muuttuu, kuukausipalkkainen saa prosenttiperusteista lomapalkkaa. Keskipäiväpalkka ja lomapalkka pienenevät, jos työvuoroa lyhennetään. Lisäksi prosenttiperusteisessa lomapalkassa laskennallista lisäystä ei työajan lyhennyksen johdosta tehdä.
6. Kelan korvaukset työnantajalle
Jos työnantaja maksaa työntekijänsä vanhempainpäivärahakauden ajalta palkkaa, Kela voi maksaa vanhempainpäivärahat työnantajalle. Lisäksi työnantaja voi saada perhevapaiden ajalta vuosilomakustannuskorvausta ja äidin palkalliselta äitiysvapaalta perhevapaakorvausta.
7. Hoitovapaan pitämiseen ei muutoksia
Hoitovapaan pitämiseen ei tullut muutoksia eli edelleen sitä voi pitää vanhempainpäivien loputtua joko kokoaikaisena hoitovapaana tai osittaisena hoitovapaana lyhentämällä työaikaa. Se on palkatonta eikä siltä ajalta kerry uutta vuosilomaa.
8. Uusi omaishoitovapaa
Perhevapaisiin liittyy kiinteästi myös uusi omaishoitovapaa. Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi (5) työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Tämä oikeus on myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Omaishoitovapaa on työsopimuslain perusteella palkatonta, mutta se luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman laskennassa.
Omaisen määritelmä
Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa tai jotain muuta läheistä, joka asuu samassa taloudessa (puolison lapsi).
Omaishoitovapaan edellytysten arviointi
Omaishoitovapaan edellytyksiä tulee arvioida tapauskohtaisesti. Edellytyksenä on, että työntekijän omainen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea. Lisäksi edellytetään, että avustamisen tai tuen tarve johtuu sellaisesta vakavasta sairaudesta tai vammasta, joka on huomattavasti alentanut omaisen toimintakykyä.
Vapaan perusteeksi ei kuitenkaan ole asetettu mitään tiettyjä diagnooseja. Näin ollen ei voida edellyttää myöskään lääkärin suorittamaa toimintakyvyn arviointia (lääkärintodistusta). Laki kuitenkin sanoo, että työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Vapaan saamista ei estä se, että omaisen avustaminen tai tukeminen voidaan järjestää jollain muullakin tavalla. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista.
Heräsikö näistä kysymyksiä? Työsuhdejuristimme ja palkanlaskennan asiantuntijamme voivat auttaa. Tutustu palkanlaskennan ja työsuhdejuridiikan palveluihimme.
