Vuoden 2024 toinen Azets-yritysbarometri osoittaa, että pohjoismaiset yritykset ovat varovaisen optimistisia. Pisteet ovat hieman parantuneet verrattuna edelliseen Azets-yritysbarometriin, mikä heijastaa yleistä trendiä tämän barometrin tuloksissa.
Optimismin tasot vaihtelevat kuitenkin yrityksen maantieteellisen sijainnin ja koon mukaan. Suuremmat yritykset ovat optimistisempia ja suhtautuvat talouteen luottavaisemmin kuin pienemmät yritykset, mikä on linjassa aikaisempien havaintojen kanssa. Pohjoismaiden välillä on myös mielenkiintoisia eroja.
Keskeiset havainnot
Geopoliittinen epävarmuus
Viimeisimpien kyselytulosten mukaan huolenaiheet ovat vähentyneet liiketoimintaympäristön eri osa-alueilla edelliseen kyselyyn verrattuna. Geopoliittinen epävarmuus on edelleen merkittävin huolenaihe.
Investointiprioriteetit
Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja työntekijöiden pitäminen ovat edelleen ensisijaisia investointikohteita. Nämä prioriteetit ovat johdonmukaisia edellisen barometrin kanssa, mikä korostaa niiden jatkuvaa merkitystä liiketoimintaympäristössä.
Kyberturvallisuus
Raportoitujen kyberturvallisuusongelmien lisääntyminen saattaa heijastaa tietoisuuden kasvua pikemminkin kuin todellisten tapausten määrän lisääntymistä, mikä korostaa kyberturvallisuustoimien kasvavaa painoarvoa.
Suunnitelmat sukupolvenvaihdoksille
Sukupolvenvaihdossuunnitelmien puute on edelleen merkittävä heikkous, erityisesti pienissä yrityksissä. Tämä jatkuva ongelma viittaa tarpeeseen vahvemmille strategioille pitkän aikavälin johtajuuden varmistamiseksi.
Ennustaminen ja osaamisvaje
Suuremmilla yrityksillä on yleensä pidemmät ennustehorisontit, mikä heijastaa niiden parempia strategisen suunnittelun valmiuksia. Osaamishaasteet jatkuvat kaikenkokoisissa yrityksissä, ja pääasiallisia huolenaiheita ovat palkkakilpailu, osaamisvajeet ja kykyjen houkutteleminen. Yritykset luottavat enemmän, että pystyvät säilyttämään huippuosaajat kuin houkuttelemaan uusia, mikä viittaa haasteisiin osaajien hankinnassa.
Pohjoismaiden yritysten tilanne ja erityispiirteet
Seuraavassa esitetään yleiskatsaus pohjoismaisten yritysten nykytilanteesta, korostaen keskeisiä eroja, painopistealueita ja jatkuvia haasteita niiden sopeutuessa dynaamiseen liiketoimintaympäristöön.
Optimismin aste vaihtelee
Tanska on optimistisin maa barometrin mukaan, kuten se oli myös edellisessä kyselyssä. Pohjoismaista Suomi on vähiten optimistinen.
Tanskalaisten yritysten optimismia voidaan pitää taloudellisen vakauden, tehokkaan sosiaalipolitiikan, korkean elämänlaadun sekä vahvan innovaatio- ja sopeutumiskyvyn seurauksena. Nämä tekijät luovat suotuisan ympäristön yrityksille ja kansalaisille, mikä vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen.
Toisaalta suomalaisten vähäisempi optimisti voi johtua väestöhaasteista, talouskasvun rajoitteista, merkittävästä osaamisvajeesta ja geopoliittisista huolista. Näiden tekijöiden johdosta suomalaisyritykset suhtautuvat tulevaisuudennäkymiin varovaisemmin ja vähemmän positiivisesti.
Geopoliittinen epävarmuus
Geopoliittinen epävarmuus on edelleen merkittävin huolenaihe pohjoismaissa. Vaikka kokonaispistemäärä ei ole erittäin korkea eikä ole noussut edellisestä kyselystä, se vaihtelee maiden välillä.
Tanska on vähiten huolissaan (4,9) ja Suomi eniten huolissaan (6,7) asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa ei ole huolissaan ja 10 erittäin huolissaan.
Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi kokevat geopoliittisen epävarmuuden eri tasoilla johtuen eroista niiden geopoliittisissa asemissa ja historiallisissa taustoissa. Tanska tuntee olonsa turvallisimmaksi, koska sillä on keskeinen sijainti Länsi-Euroopassa ja vahva NATO- ja EU-integraatio, mikä vähentää huolta geopoliittisesta epävarmuudesta.
Suomen sijaitsee lähellä Venäjää, joka vaikuttaa varmasti geopoliittisiin huoliin, erityisesti alueellisen turvallisuuden ja taloudellisen vakauden näkökulmasta, vaikka se on EU:n ja NATO:n jäsen.
Palkat ja edut
Norjalaiset (49 %) ja ruotsalaiset (44 %) yritykset kokevat suurempaa painetta tarjota kilpailukykyistä palkkaa verrattuna tanskalaisiin (29 %) yrityksiin.
Norjassa ja Ruotsissa elinkustannukset ovat korkeammat, työmarkkinoilla on kova kilpailu ja työvoimaodotukset ovat vahvoja. Tanskan yritykset kokevat vähemmän painetta mahdollisesti matalampien elinkustannusten ja tasapainoisten työmarkkinoiden vuoksi.
Sukupolvenvaihdossuunnittelu on heikko kohta
Lähes joka kuudes yritys (15 %) ei ole suunnitellut sukupolvenvaihdosta, mikä heijastuu kohtalaisen keskimääräiseen pistemäärään 5,1. Tämä tarkoittaa, että yritykset panostavat keskimäärin vähän tälle kriittiselle osa-alueelle organisaation jatkuvuuden ja johtajuuden siirtymisen varmistamiseksi.
Pohjoismaista Tanska on muita aktiivisempi 6,0 pisteen keskiarvolla, vaikka pisteet ovat laskeneet edellisestä kyselystä. Suomen panostus on huomattavasti vähäisempää ja pistemäärä 3,0, mikä viittaa mahdolliseen laiminlyöntiin yritysjohdon tulevaisuuden varmistamisessa. (Asteikolla 0-10, jossa 0 = ei suunnittelua ja 10 = suunnittelu on integroitu strategiaan.)
Suomen alhainen pistemäärä voi johtua useista tekijöistä, kuten pienemmästä yrityskoosta ja vähemmän muodollisista rakenteista, kulttuurisista asenteista johtajuuden kehittämiseen tai taloudellisista rajoituksista, jotka rajoittavat investointeja pitkän aikavälin suunnitteluun. Sukupolvenvaihdossuunnittelun puute voi tehdä suomalaiset yritykset alttiimmaksi johtajuuden vaihdoksille, mikä saattaa vaikuttaa niiden pitkän aikavälin vakauteen ja kasvuun.
Tanskalaiset yritykset saattavat osallistua säännöllisesti johtajuuden kehittämisohjelmiin, omaavat muodolliset sukupolvenvaihdossuunnitelmat ja tunnistavat sekä kouluttavat aktiivisesti potentiaalisia johtajia. Pisteiden lasku aiemmasta viittaa kuitenkin siihen, että suunnittelun painotus tai tehokkuus on saattanut laskea. Tämä voi johtua muutoksista liiketoiminnan prioriteeteissa, taloudellisista olosuhteista tai haasteista sopivan johtajuustalenttien tunnistamisessa ja kehittämisessä.
Rekrytointi ja osaamisvajeet
Suomalaisyrityksistä (42 %) kärsii osaamisvajeesta verrattuna tanskalaisiin (27 %) ja norjalaisiin (27 %) yrityksiin.
Suomessa suurempi osaamisvaje voi johtua väestöön ja koulutukseen liittyvistä haasteista ja nopeista teknologisista muutoksista. Koulutuksen liittyvänä haasteena voi olla se, että oppilaitoksissa opetetut taidot eivät vastaa yritysten vaatimuksia. Tämä ristiriita voi johtaa pätevien ehdokkaiden puutteeseen.
Tanska ja Norja puolestaan hyötyvät tehokkaammista koulutusjärjestelmistä, työllisyyttä tukevista työmarkkinapolitiikoista ja korkeammista maahanmuuttomääristä, mikä auttaa lievittämään osaamisvajeita.
Azets-yritysbarometri tarjoaa arvokkaita, ajantasaisia näkemyksiä nykyisestä ja tulevasta liiketoimintaympäristöstä Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Norjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tutkimuksessa haastateltiin 2421 yrityspäättäjää.
Tutustu tuloksiin interaktiivisella dashboardilla. Dasboardilla voit räätälöidä raportin liikevaihdon, työntekijöiden määrän, maan ja toimialan mukaan.
