Moni on lukenut otsikoita, joiden mukaan tekoäly vie ihmisten työt. Se on nopea, tehokas ja tekee vähemmän virheitä kuin ihminen. Ihan ensimmäisenä tekoälyn on sanottu vievän taloushallinnon ammattilaisten työt, pyöritteleväthän alan ammattilaiset paljon numeroita, luokittelevat asioita ja tekevät laskutoimituksia. Kaikki asioita, joissa tekoäly on paljon parempi kuin yksikään ihminen. On kuitenkin liioittelua sanoa, että tekoäly mullistaisi taloushallinnon ja tekisi alan ammattilaisista työttömiä.
On ainakin kolme syytä, miksi tekoäly ei tule aiheuttamaan massatyöttömyyttä taloushallinnossa. Ensimmäinen syy on se, että vaikka koneoppiminen on tehokasta, niin konekeksimistä ei ole olemassa. Tekoäly ei ymmärrä eroa esimerkiksi hiomakoneen ja some-optimoinnin välillä. Kun ostoreskontraan tulee uudenlainen lasku, jota tekoäly ei ole aiemmin nähnyt, täytyy ihmisen auttaa. Taloushallinnon kokonaisuus koostuu hyvin monesta erilaisesta säädöksestä, laista, käytännöstä ja linjauksesta. Näiden kaikkien opettaminen tekoälylle ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole käytännöllistä tai kannattavaa.
Toinen syy on se, että taloushallinnon prosesseja on jo automatisoitu varsin paljon ja erittäin hyvillä tuloksilla. Kaikille taloushallinnon ammattilaisille automaatio on jo nyt arkipäivää, oli kyse sitten näppärästä Excel-pohjasta, maksuliikenne- ja kirjanpitojärjestelmän välisestä liittymästä, sääntöpohjaisesti ohjautuvasta ostolaskujen kierrätyksestä, täsmäyttävästä robotiikasta tai koneoppivasta ostolaskujärjestelmästä. Parhaimmillaan tilauksettomistakin ostolaskuista voidaan kierrättää jopa 80 prosenttia oikein järjestelmään syötettyjen sääntöjen avulla, joten tekoälyn potentiaali on siinä prosessissa rajallinen.
Kolmas syy taas on, että tekoäly ei nimestään huolimatta ole riittävän älykäs toimimaan itsenäisesti. Ihmisen on luotava tekoälysovellus, testattava sitä, ylläpidettävä sitä, valvottava sitä ja analysoitava sen avulla saatavia tuloksia. Näissä kaikissa tehtävissä tarvitaan taloushallinnon ammattilaisia, jos tekoälyä käytetään taloushallinnossa.
Tekoälyn täytyy tuottaa enemmän hyötyä kuin se maksaa. Taloushallinto koostuu monenlaisesta osaamisesta ja tekemisestä, ja tekoälyn investointi-hyötysuhde on joillakin taloushallinnon alueilla parempi kuin toisilla. Nopeimmin tekoälyn hyödyntäminen on edennyt ostolaskujen käsittelyssä, mutta tulevaisuuden kannalta eniten potentiaalia on controlling-toiminnoissa. Se vaikuttaa taloushallinnon prosesseista eniten liiketoiminnan kannattavuuteen. Ammattilaisen panos tietolähteiden osoittamisessa, tekoälyn määrittelyssä, analyysin ohjaamisessa, prosessin kehittämisessä ja tulosten tulkinnassa on kuitenkin edelleenkin kriittistä, joten tekoäly ei tälläkään osa-alueella tule syrjäyttämään ihmistä, mutta toki tulee tehostamaan meidän työtämme valtavasti.
Taloushallinnon ammattilaiset voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä työt eivät katoa. Rutiininomaisten tehtävien väheneminen tulee jatkumaan ja teknisen numeroiden käsittelyn sijaan taloushallinnosta tulee yhä enemmän asiantuntijatyötä. Controlling-toiminnoissakaan ei riitä, että tekoäly ennustaa ja analysoi. Ihmistä tarvitaan vetämään ennusteista ja analyyseistä relevantteja johtopäätöksiä ja tekemään suosituksia ja päätöksiä. Taloushallinnon ammattilainen on jatkossakin johdon oikea käsi, ja tekoäly on taloushallinnon ammattilaisen oikea käsi. Kone tekee, ihminen ajattelee.
