Ilmoittajansuojelulaki astui voimaan 1.1.2023. Sen tavoitteena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat lainsäädännön rikkomisesta. Ilmoittajia suojellaan vastatoimilta, kuten lomauttaminen, irtisanominen tai ilmoittamisen estäminen.
Lain mukaan säännöllisesti vähintään 50 henkilöä työllistävien organisaatioiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava.
Ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään:
- 31.3.2023 vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
- 17.12.2023 alle 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Ilmoittajansuojelulain sisältö tiivistettynä
Kuka saa ilmoittajansuojaa?
Laki suojelee henkilöitä, jotka ilmoittavat ilmoittajansuojelulain mukaisen lainsäädännön rikkomisista.
Ilmoittaja on henkilö, joka on saanut rikkomista koskevia tietoja työssään tai sen yhteydessä ja tekee lainsäädännön rikkomisesta ilmoituksen. Ilmoittaja voi olla esimerkiksi seuraavassa asemassa: työ- tai virkasuhteessa, itsenäinen ammatinharjoittaja, osakkeenomistaja, hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja, vapaaehtoistyöntekijä tai harjoittelija.
Minkä lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavaa suojellaan?
Lakia sovelletaan muun muassa seuraavilla lainsäädännön aloilla:
- julkiset hankinnat (lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja)
- finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
- rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
- tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
- liikenneturvallisuus
- ympäristönsuojelu
- säteily- ja ydinturvallisuus
- elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus
- eläinten terveys ja hyvinvointi
- kansanterveys
- kuluttajansuoja
- yksityisyyden ja henkilötietojen suoja
- verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.
Mihin rikkomista koskevan tiedon voi ilmoittaa?
Säännöllisesti vähintään 50 henkilöä työllistävien organisaatioiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava rikkomista koskevan tiedon ilmoittamista varten. Myös oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan tai toimivaltaiselle viranomaiselle voi tehdä ilmoituksen, tiettyjen edellytysten täyttyessä.
Mihin ilmoitus tulee ensisijaisesti tehdä?
Ensisijaisesti ilmoittajan tulisi käyttää organisaation sisäistä ilmoituskanavaa. Laissa määritellyissä tilanteissa ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle tai oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan.
Vastatoimien ja ilmoittamisen estämisen kielto
Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen vuoksi, eikä tiedon ilmoittamista tai julkistamista saa yrittää estää. Kiellettyjä vastatoimia ovat muun muassa palvelussuhteen ehtojen heikentäminen, palvelussuhteen päättäminen, lomauttaminen, sekä muu epäedullinen kohtelu tai kielteinen seuraus.
Seuraamukset ilmoittajaan kohdistetuista vastatoimista
Vastatoimien kohteeksi joutuneella ilmoittajalla on oikeus saada hyvitystä häneen vastatoimia kohdistaneelta organisaatiolta.
Ilmoituksen käsittely ja määräajat
Ilmoituskanavan perustaneen on nimettävä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on voitava hoitaa tehtäväänsä puolueettomasti ja riippumattomasti.
Sisäiseen ilmoituskanavaan on voitava tehdä ilmoitus kirjallisesti tai suullisesti.
Ilmoittajalle on toimitettava vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
Ilmoituksen vastaanottajan on annettava ilmoittajalle tieto ilmoituksen perusteella toteutettavista toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta.
Azets auttaa yrityksesi lakiasioissa
Jos sinulla on kysymyksiä tästä tai muusta yrityksesi halllinnollisista asioista, Azetsin lakipalveluiden asiantuntijat auttavat sinua mielellään. Tutustu lakipalveluihimme.
