Helsingin Seudun Liikenne –kuntayhtymä (HSL)

Vauhtia strategian toimeenpanoon

Helsingin Seudun Liikenne –kuntayhtymä (HSL) päivitti strategiansa vuonna 2017. Strategian käytäntöön viennin vauhdittamiseksi tuli ajankohtaiseksi uudistaa myös kuntayhtymän johtamiskäytäntöjä. HSL:n kaksi keskeistä toiminnan ohjauksen prosessia ja työkalua ovat talouden ja toiminnan suunnittelu sekä tuloskortti. Molemmat ohjaavat tavoitteen asetantaa läpi koko organisaation ja ovat näin ollen keskeisiä strategian operationalisoinnin välineitä.

HSL valitsi Azetsin kumppaniksi toiminnan ja talouden suunnittelu -prosessin ja tuloskorttiprosessin uudistamiseen sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden laadinnan sparraukseen. Molempien prosessien roolia ja tarkoitusta osana HSL:n johtamisjärjestelmää kirkastettiin, ja tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit rakennettiin talon esimiehiä ja asiantuntijoita laajasti osallistaen.

Tuloskorttiprosessin uudistamisessa keskeisiä odotuksia olivat konkreettisuus, oleelliseen fokusoiminen, priorisointi ja innostaminen, jotta tuloskortista saataisiin paitsi johdon ohjaus- ja seurantatyökalu myös työkalu esimiehille strategian käytäntöön vientiin ja päivittäisjohtamiseen.

Tutustu tarkemmin strategisen johtamisen palveluihin.

Tukea muutosjohtamiseen

Helsingin Seudun Liikenteen Asiakaspalvelu-yksikkö toimi ennen kolmessa eri toimipisteessä. Suunniteltu muutto yhteiseen, uuteen toimipisteeseen käynnisti yksikössä kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli kehittää asiakaspalveluyksikön toimintatapaa toimitilauudistusta laajemmin. Projektin tavoitteena oli varmistaa erinomainen asiakas- ja henkilöstökokemus, palvelun laatu ja saavutettavuus sekä resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen myös uudistuneessa tilanteessa.

Tavoite ja tahtotila muutosjohtamiselle kirkastettiin yhdessä yksikön johdon ja esimiesten kanssa. Koko yksikön henkilöstö osallistui tiiviisti uuden toimintamallin kehittämiseen. Henkilöstölle toteutettiin kolmen kehityssprintin sarja, joissa yhteiskehittämisen hengessä tarkasteltiin eri asiakasryhmiä ja heidän palvelutarpeita. Henkilöstö pääsi myös simuloimaan etukäteen uusia toimintatapoja ja asiakaspalvelutilanteita, mikä oli oiva tapa tuoda näkyväksi vielä ratkaistavia asioita muutoksen käytäntöön viennin varmistamiseksi.

Työstön pohjalta syntyi asiakaspalveluyksikön uusi toimintamalli, joka selkeytti yksikön toimintarakennetta ja esimiesrooleja sekä yhteisiä toimintatapoja muuttuneessa tilanteessa.  Sprinttimäinen yhteiskehittäminen johdon ja henkilöstön kanssa takasi mahdollisuuden nopeaan ja tehokkaaseen työskentelyyn sekä aktiiviseen dialogiin henkilöstön kanssa.  

Lue lisää muutosjohtamisesta.

Tukea henkilöstökokemuksen kehittämiseen

Toteutimme Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) Matkalippujen tarkastusyksikössä kehittämisprojektin, jonka tavoitteena oli parantaa yksikön henkilöstökokemusta ja työyhteisön toimivuutta.

Projektin aluksi syvennettiin ymmärrystä henkilöstökokemuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ryhmähaastattelujen avulla. Haastattelujen pohjalta kehittämispanostukset pystyttiin paremmin kohdistamaan niille toiminnan osa-alueille, joilla on eniten vaikuttavuutta ja merkitystä yksikön henkilöstökokemuksen kannalta.

Kehitysprosessiin osallistui koko yksikön henkilöstö. Yhteisissä työpajoissa tunnistettiin ja priorisoitiin toiminnan kehittämiskohteita ja pohdittiin ratkaisuja niihin. Työpajojen ratkaisujen pohjalta otettiin kokeiluun uusia käytäntöjä yksikön toiminnan kehittämiseksi ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiselle jatkossa.

Uudistimme MLT-yksikön toiminnallista- ja esimiesrakennetta tukemaan työn selkeyttä ja arjen sujuvuutta. Esimiesten tehtävänkuvia ja vastuita päivitettiin vastaamaan uutta rakennetta. Yhdessä yksikön johdon ja esimiesten kanssa työstimme johtamisen periaatteet tukemaan yksikön henkilöstökokemuksen kehittämistä sekä valmensimme esimiehiä periaatteiden mukaiseen toimintaan jokaisella esimiestasolla.

Yksikön toiminnan, johtamisen ja esimiestyön uudistamisessa keskeistä oli tarkastella toimintaa kokonaisvaltaisesti ja pureutua henkilöstökokemukseen oleellisesti vaikuttaviin tekijöihin sekä parantaa työyhteisön ja esimiesten valmiuksia toiminnan kehittämisessä.